Siinä missä kokkausinnostus on osin olosuhteiden takia laantunut löytyy tilalle muita intensiivisen mielenkiinnon kohteita. Nyt on päällä öljymaalaus ja sukututkimus. Ompelu on jonossa odottamassa vuoroaan.
Tänään tajuntaani tupsahti mielenkiintoinen idea, johon saattaisin hurahtaa totaalisesti (noin kahdeksi vuodeksi). Nimittäin nukketalot tai paremminkin miniatyyritalot! Olisi hauska värkätä minikokoisia kalusteita ja liimata tapetteja pikkuruisiin huoneisiin.
Nukketaloharrastuksesta kuulin isältäni, joka juuri tänään auttoi ystäväänsä tekemällä valaisimia minitaloon. Kuulemma ihan pienistä hajuvesipulloista saa hyviä lamppuja. Juuri tässä piilee homman viehätys: mistä olemassaolevasta saa värkättyä sopivia esineitä minitaloon?
Aloin heti miettimään, millaisen talon haluaisin. Muistan 1980-luvulla käyneeni Tampereen muumimaailmassa Metso-kirjaston alakerrassa katsomassa sinistä nukkekotia, johon oli askarreltu pienet veitset ja haarukatkin pieniin vetolaatikoihin. Se oli mykistävä. Muumitalon tapainen korkea ja sokkeloinen olisi sopivan haasteellinen. Siitä tulisi myös riittävän aikuismainen. En myöskään laittaisi kotiin tavanomaisia nukkeja vaan pieniä muumien tapaisia satuhahmoja, joista osa voisi olla eläinfiguureja.
Toivottavasti elän pitkään enkä sokeudu. Omaa muumitaloa ei työn ohessa ehkä saa aikaiseksi, varsinkaan jos aikoo myös kokata, maalata ja lukea. Täytyy päästä eläkkeelle :-)
maanantai 19. marraskuuta 2007
Vieläkin pienempiä taloja
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Muumimaailma Tampereella on ihana. Ja pitäähän sitä ihmisellä olla suunnitelmia, mitä sitten eläkkeellä puuhaa, ellei eläkkeitä ole siinä vaiheessa jo peruttu... ;) Minä aion eläkkeellä aloittaa saksofonin soittamisen!
Vau!
Jos tarvitsen eläkevuosina lisätuloja, voisin mennä johonkin erikoismyymälään myyjäksi. Kirjoja tai ... ööö ... kirjoja.
Lähetä kommentti