tiistai 26. helmikuuta 2008

Hedelmäinen

Lyhyesti. Hyvä valkoviini: Gavi La Luciana Piemontesta Italiasta.

maanantai 25. helmikuuta 2008

Hyperterveellinen ei enää myy

Rasvattomuus on ollut melkoinen ruokatrendi. Nyt palataan kuitenkin takaisin aiempiin tottumuksiin. Ruotsissa kuluttajat haluavat syödä rasvaisempia ruokia kuin ennen. Tässä vinkki suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.

Mutta ehtikö Suomen maaseudulla mikään edes muuttua? Eikö punainen maito ole ollut siellä kestosuosikki? Näin olin ainakin viime maaseutureissulla näkeväni.

lauantai 23. helmikuuta 2008

Foxy on timantti

Piipahdimme perjantaina Foxy Wine Housessa. Olemme olleet tietoisia sen olemassaolosta mutta ei vain ole tullut mentyä. Vahingossahan sinne ei löydä - sijainti isorobalaisessa sisäpihassa ei koukuta uusia asiakkaita.

Mutta kun Foxyn on kerran löytänyt, sinne on päästävä uudelleen! He nimittäin tarjoavat omintakeisia viinejä, jotka on hauskasti kuvattu viinilistan teksteissä. Pientä syötävääkin saa, lähinnä varmaan siksi, että viineistä saa enemmän irti. Ja tuleehan juodessa helposti nälkä :-)

Huomionarvoista Foxyssa on, ettei paikkaa ole ylisisustettu. Seinät ja lattia ovat lievästi sanoen käytetynnäköiset. Mukavilla uusilla elementeillä, kuten massiivisilla valaisimilla, kapea ja korkea tila on kuitenkin otettu haltuun. Pidän myös Foxyn webbisivuista! Veikeät.

Lisää tällaisia paikkoja!

sunnuntai 17. helmikuuta 2008

Aasialaisen oloinen munakas

Sunnuntaisin syödään mitä on, ennen kuin mennään kauppaan täydentämään varastoja. Tänään söimme munakkaan, johon oli piilotettu yllättäviä makuja. Minähän en tiennyt, mitä tulossa on ennen kuin pääsin maistamaan :-)

- 2 porkkanaa kolikoiksi leikattuna
- 1 salaattisipuli (muutkin sipulisortit käyvät)
- muutama kirsikkatomaatin puolikas
- 4 kananmunaa
- desi maitoa
- muutama pyöräytys mustapippuria ja minimaalisesti suolaa
- luraus soijaa (meillä oli vähäsuolaista)
- 3 senttiä wasabia

Sekoita kulhossa kananmuniin maito ja mausteet. Kypsennä sipulia ja porkkanakiekkoja öljytyllä pannulla viitisen minuuttia. Porkkanoiden ei tule alla täysin pehmeitä. Kaada seos päälle, heitä tomaatinkappaleet sekaan ja anna hyytyä. Tarjoa esimerkiksi tomaattisalaatin ja hyvän leivän kanssa.

Tässä ideana on tietysti tuo wasabin terästävä teho. Kävelimme sen voimin pitkän sunnuntairetken ympäri kaupunkia.

Ei tarvitse? Entäs jos haluaa?

Hesari kertoo tänään F-osassaan (HS 17.2.2008), että Ruotsissa lämpöpumppujen suosio on saanut lämmitysöljyn kulutuksen laskemaan kolmasosaan alkuperäisestä. Lämmityssähkön kulutus on pienentynyt neljänneksellä. Suomessa ilmalämpöpumppujen myynti lisääntyi viime vuonna 25%.

Näin sitä pitää. Vielä tehokkaammin saa säästettyä energiaa, kun rakentaa matalaenergiatalon - tai passiivitalon, kuten samainen Hesari kertoo toisessa jutussaan. Passiivitalo on niin paksusti eristetty, ettei varsinaista lämmönlähdettä tarvita lainkaan. Asukkaat ja sähkölaitteet tuottavat tarvittavan lämmön. Tulisija on apuna kovilla pakkasilla.

Olimme kiinnostuneet tällaisesta rakentamistavasta aloittaessamme saunanrakennusprojektia. Kysyimme tunnetun hirsitalovalmistajan myyjältä mahdollisuutta lisäeristää tarjotun hirsipaketin seinät niin, että saisimme matalaenergiatalon. Mitä sanoi myyjä? Ei tarvitse. Tarvitsemisella hän viittaa rakennusmääräyksiin: riittää kun on x senttiä paksuutta. Sen mukaan mennään.

Rakennusala ei osaa tässäkään vaiheessa tunnistaa asiakkaiden toiveita. Tästä ilmastonmuutoksestakin on kuitenkin kohkattu aika kauan. Miten on voinut mennä ohi? Miksei myyjä sanonut toki - sillä se todellakin on helppoa kuulkaa se lisäeristäminen.

Hesarin esittelemä Eilolan passiivitalo on toki omanlaisensa erikoistapaus, joka ennakoi matalahiiliyhteiskuntaa. Oulun rakennusvalvonta ilmeisesti käyttää sitä esimerkkinä - he seuraavat muun muassa seinien kosteuslukuja.

Ehkä saamme aikanamme uusia standardeja rakentamiseen. Niitä odotellessa olemme edelleen sillä kannalla, että saunamökistämme tulee tavallista tiiviimpi. Se tulee säännölliseen talvikäyttöön. Sitä on voitava lämmittää hyvillä mielin - ei harakoille vaan meille.

sunnuntai 10. helmikuuta 2008

Husmanskostia ulkona

-edit: otsikkoon yksi kirjain lisää-

Perjantainen Sundmans Krog oli kotoisa. Miljöö on arkisia ruokapaikkoja hienompi koristemaalattuine holvikattoineen, mutta salin koko pitää paikan sympaattisena. Ruoka oli linjassa kodikkuuden kanssa: kohtuullisen kokoisia annoksia, joista ei jää nälkä. Mutkatonta, kuten heidän oma webbinsä ilmoittaa.

Alkuun valitsemani etana-annos oli yllättävä: alkuruokaa oli kevennetty vihanneksin, eikä annos todellakaan näyttänyt tai maistunut siltä miltä tavanomaiset etanapannut muualla. Hyvää se oli - voisi sopia etanoita kammoksuville pehmeäksi laskuksi.

Pääruokana söin peurapullia, jotka olivat oikein maukkaita. Potin räjäytti kuitenkin lämmin suklaakakku-jäätelö-kirsikkakompotti -triangeli, jonka seuraksi suorastaan unohdin siemailla porttia, koska annos vaati kaiken huomion. No, portti kävi sitten neljännestä lajista.

Kokonaisvaikutelma Krogissa oli ehkä liiankin kotoinen. Hinnat kuitenkin ovat yleistä helsinkiläistä tasoa. Mukanamme ollut syntymäpäiviään juhliva herra oli tyytyväinen, mutta hänet Helsinkiin tuonut vaimo olisi saattanut toivoa hieman erikoisempia ruokia juhlaa korostamaan. Siinä mielessä valintana olisi voinut olla vaikka Ateljé Finne.

keskiviikko 6. helmikuuta 2008

Kiinteistöbisneksistä

Rakentamisen laadusta ollaan huolissaan muun muassa Iltasanomissa. Lieneekin parasta odotella oman kodin ostamisen kanssa - tai ostaa vanhasta talosta.

Saunamökkiprojekti sen sijaan on liikahtanut taas hieman. Meillä on potentiaalisia pääsuunnittelijoita. Meillä on potentiaalisia saunamökkipaketteja. On vielä arkkitehtejakin. Koska kaikki osat liikkuvat - eli ketään ei ole valittu ja kaikkien aikataulut ovat erilaisia - pian alkaa sumpliminen. On päätettävä, mitä haluaa ja sitten, kuka sen parhaiten tekee. Vai oliko se toisin päin :-D ?

Olemme verranneet Honkan Jälkipeliä ja Rantasalmen Tervapääskyä. Lisäksi mukana on ajatus meille piirretystä rakennuksesta, joka olisi uniikki. Sen hinta ei välttämättä olisi kauheasti kalliimpi. Tuosta Jälkipelistä taas vaihdettaisiin ehdottomasti pyöröhirsi pois...

Btw, mökkien hinnat ovat nousseet viime kesästä. Huomasimme, että oman paikkamme hintaan - tai siis arvoon - on saattanut vajaassa vuodessa tulla 50 000 euroa lisää. Löysimme nimittäin ilmoituksen, jossa myytiin samankokoista tonttia suhteellisen läheltä samoilla varusteilla kuin omamme. Rantasaunakin heillä on jo. Hintapyyntö oli 140000 euroa enemmän kuin mitä me maksoimme omastamme 2007. Toki vähensimme tuosta pyynnöstä 30 000 euroa ihan realismin vuoksi, sitten arvioimme mitä saunantekoon menee, ja viimeiseksi arvelimme oman mökkimme sijainnin hieman halvemmaksi. Eli 90 000 euroa pois. Silti jäi jäljelle yllättävän suuri summa. Ihan kivat tuotot investoinnillamme!

Mutta kauanko hinnat pysyvät näin korkealla - se onkin ihan eri juttu! Joidenkin mukaan kauan, koska maata eikä varsinkaan rantatontteja enää valmisteta :-) Jos taas tulee lama - tai loma-asuntoja ja yksityisautoilua aletaan verottaa entistä kovemmin, mökit eivät enää ole niin haluttuja. Silloin voisi käyrä kääntyä alaspäin.

Noh, mehän ei myydä. Me oleskellaan.

sunnuntai 3. helmikuuta 2008

Loistava Henriks

Kävin ennen joulua Tampereella syömässä paremmin kuin aikoihin. Hella&Huone sai siis arvoisensa kilpailijan kotikaupungissaan, saattoipa tämä toinen mennä ohikin :-) Olen käynyt samassa paikassa kerran aiemmin, muistaakseni 1987 tai 1988. Silloin mukanani oli eräs arkkitehtiopiskelija, joka oli hieman gourmet-orientoituneempi kuin itse olin. Tajusin toki, että hienossa paikassa ollaan :-)

Mikä paikka on kyseessä?

Henriks.

Koska olen työpaikan vaihdon myötä joutunut siirtymään entistäkin huonompaan kameraan (kännykkä on nyt sähköposteja, ei kuvaamista varten), en edes viitsi laittaa tähän otoksiani.

Söin menu Finlandin, koska seurue oli siitä kovin kiinnostunut eikä sitä myyty kuin koko pöydälle. Taivuin. Olisin mieluummin ottanut Pirkanmaa-menun, joka on kevyempi ja enemmän omaan makuuni. Tosin menu Finlandin alkupalat olivat kerrassaan ainutlaatuisia! Tyrmäävä aloitus. Maa-artisokkakeitto taas oli minun makuuni turhan kermainen, mutta kavereille kyllä maistui. Suomen pohjoisimman paliskunnan poro oli ylivoimaisen upeaa! Juustot saivat kielenkannat kirpoamaan, ja lopun kruunannut tyrnimarjavaahto oli komea lopetus. Portviiniäkin nautittiin vielä hännänhuipuksi.

Samaan aikaan Henriksissä oli eräs tunnettu ruokakriitikko, jonka henkilöllisyyttä tosin pitkään arvuuttelimme. Keittiömestarin käytös paljasti, että kyseessä oli VIP mutta yksi meistä sai hänen nimensä päähänsä vasta noin puolen tunnin pähkimisen jälkeen. Hän - siis jos se nyt hän oli - jututti henkilökuntaa. Lähiruoasta puhuivat.

Niin... Miinusta Henrik'sissä on akustiikka. Sali on kova eivätkä äänet vaimene: kaikki kuuluu kaikille. Lähtiessämme tosin huomasimme, että heillä on runsaasti kabinetteja. Sellainen olisi sopinut meillekin - naisporukallamme kun on tapana olla aika rehellinen kannanotoissaan ;-)

Btw, huomasin että Hella&Huone on vaihtanut omistajaa. Tiloihin on ravintolan oheen kaavailtu kokkikoulua. Varmaankin elämyskoulua asiakkaille? Hmm. Taasko on lähdettävä Manseen?