Kaskinauriita nam

Kävin eilen Herttoniemessä, ja piipahdin Herttaan. Siitähän tulee lähikauppamme taas ensi syksynä, jolloin pääsemme muuttamaan uuteen kotiin. Tavallaan siis etukäteen fiilistelin siellä, onhan tarjonta nykyisiä lähikauppoja huomattavasti parempi.

Vihannesosastolla oli tarjolla nauriita. Pussin päällä lukee Kaskinauris, ja pakkaaja on Isokaski Oy. Valitettavasti heidän sivunsa ovat kesken, joten en saa selville, kasvavatko nauriit todellakin jollain kaskimaisella tavalla vai onko nimi vain viittaus menneeseen. Nauriitahan kasvatettiin nimenomaan kaskipelloissa suomalaisten raivattua peltoa metsiin.

Soitin juuri isälleni, ja kerroin nauriiden saatavuudesta. Hän kun aina muistelee lapsuutensa naurisherkkuja, siis hiilloksella haudutettuja nauriita ja perunoitakin. Eilen valmistinkin kokeeksi yhden kakluunissa. Pakkasin nauriin folioon ja nakkasin vielä punaisen hiilloksen laidalle. Ensimmäisen puolen tunnin aikana muistin käännellä sitä, mutta sitten se vain unohtui kuumaan tuhkaan. Mutta hyvää tuli! Mies toimi koehenkilönä ja söi elämänsä ensimmäisen haudutetun nauriin ja oli niin tyytyväinen, että syönee seuraavatkin :)

Vihdoin täällä, elossa

Huuh, onpa kulunut aikaa. Ja kyllä on tapahtunutkin kaikenlaista. Olemme maalanneet vuosi sitten valmistuneen saunan, avanneet päämökin lattian alapohjan kuntoa tutkiaksemme, raivanneet Etelärinteen rantoja, ja teettäneet päämökin ympärillä maanvaihdon, patolevytyksen, salaojituksen ja sokkelin slammauksen. Rahaa ja aikaa on mennyt. Myös hermot menivät muutamaan otteeseen :)

Erityisen tehokkaasti hermot pamahtivat viikko sitten, jolloin otin kaksi nukkumispäivää. Suomeksi sanottuna sain diagnoosiksi työuupumuksen (Z73), jonka hoidin nukkumalla. Kovin paha uupumus ei siis ollut, kun kaksi päivää riitti palautumiseen. Se ei myöskään johtunut Etelärinteesta, joskin kaikenlainen keskeneräisyys on todella rasittavaa. Ihan johtui töistä, joita äskenkin naputtelin yhden Powerpointin verran. Tosin hieman tuntuu siltä, ettei kovin vakaalla maaperällä olla, jos unettomuus edelleen vaivaa ja muisti pätkii.

Mutta eilen tunsin, että ainakin Etelärinteessä olemme voiton puolella. Mökin sisäilma on korjaantunut. Siihen auttoi viimeisin mullistus eli maa+pato+salaoja-yhdistelmä. Tämän jälkeen kaikki on kosmetiikkaa. Aloinkin heti miettimään mökkikeittiön toimintoja. L-keittiö oranssein kaapinovin! Ei mitään ökyä vaan ihan perus-IKEAA todennäköisesti.

Ja sauna toimii hyvin. Olen hiljalleen mieltynyt saunomiskonseptiin, siis siihen että istutaan kuumassa huoneessa. Kyllä siinä on puolensa.

Mutta pihamaa on mullin mallin. Salaojittajat kun availivat nurmea varsin laajalti. Laaja tasainen nurmikko on kuin perunamaa sadonkorjuun jälkeen. Siinä sitä on ensi kesälle puuhaa.

Kuukausi maalla

Eilinen perjantai oli viimeinen varsinainen lomapäivä, ja huomenna ajamme kaupunkiin. Olemme viettäneet Etelärinteessä neljä viikkoa, ja kevyesti jatkaisin oleskelua täällä, vaikka työtahti onkin välillä ollut tosi kova. Itse asiassa remonttitaitoisempi puolisko tekee paraikaa töitä ylämökissä. (Sauna on nykyään alamökki.)

Loman parhaita hetkiä tiiviisti:
eläimien bongaus
uiminen
ulkona syöminen (kirjaimellisesti)
omat ahomansikat
sukulaisten ja ystävien visiitit tänne
Sysmän suvisoiton Bird elää -ilta
asunnon osto ihan sivumennen :-)

Saunan maalaaminen ja terassin öljyäminen oli antoisaa, joskin raskasta. Viimeviikkoinen ukkosmyrsky oli räväkkä kokemus, joskaan en toivo, että samanlaisia on usein. Miehen saama jättiläishauki oli ruokapuolen kohokohta. Runsaassa voissa paistetut viipaleet olivat mainioita.

Surkeinta on se, etten ehtinyt maalata öljyllä lainkaan. En vain pysty irrottautumaan muusta menosta, siis alkaa leikkiä taiteilijaa, kun muut pakertavat nurmikon leikkuun, lattiankorjauksen tai muun vastaavan parissa. Ai niin - uusi Husqvarna on suosikkini! Ostimme leipämoottorilla käyvän pienen ruohonleikkurin, jonka melu ei häiritse ja joka ei kuluta fossiilisia luonnonvaroja. Koskaan ennen en ole nauttinut nurmikonleikkuusta. Nyt se on kuin leikkiä. Huskis on niin kevyt.

Tuorein lajibongaus on ukkoetana. En saa kuvaa ladattua, koska yhteydet ovat niin kehnot... Otus oli viisitoistasenttinen ja sen verran eksoottinen, että oli pakko tarkistaa otuksen tiedot Wikipediasta. En ole moisia tiennyt olevankaan, mutta ukkoetanat viihtyvät nimenomaan metsissä.

Uusi koti

Olemme vuoden alusta asti metsästäneet asuntoa. Mitään kiirettä ei ole ollut, joten emme ole tarttuneet mihinkään, mikä ei tunnu omalta. Välillä uskoin, että olemme liian nirsoja. Sitten ajattelin, että olemme liian pihejä, koska hävisimme tarjouskisoja muille ostajille.

Tiistaina teimme tarjouksen omintakeisesta, tunnelmallisesta - ja melko huonokuntoisesta asunnosta. Tarjouksen jättämisen jälkeen jo hirvitti. Mitähän tuli ostettua?

Tarjous meni läpi. Nyt katselemme pohjakuvaa, ja tajuamme ostaneemme aarteen.

Kolme hyvin lyhyttä ravintola-arvostelua ja hauki

Ravintola Olo: aivan ihastuttava. Yllätyksellistä ja nautinnollista ruokaa, hyvä palvelu, ihana miljöö. Suosikki- ja suosituslistani top kolmessa. Sisäpihalla sijaitseva terassi vielä katsastamatta.

Tänään korkattu Salutorget: komea historiallinen miljöö, huippusijainti Kauppatorin kupeessa. Ruoka taitavasti tehtyä ja kauniisti aseteltua mutta uitettu voissa. Liian raskasta makuuni. Kalliinpuoleinen varsinkin laatuunsa nähden - yksi pääruoka näkyi olevan yli 30 euroa, ja hummeriannos maksaa viitisenkymppiä.

Len's Keishoku Bar: hyvää ja kaunista sushia. Harmi, ettei paikka ole auki iltaisin (paitsi perjantaisin).

Muutoin olemmekin nauttineet pääasiassa mökkiruokia Etelärinteessa. Miehen kalastama jättiläishauki kruunasi viime viikon. Se jää varmaan mieleen pitkäksi aikaa.

Pieni kesäruokavinkki

Lomalla pääsee sopivan vähällä keittiössä, kun tekee illalla niin paljon ruokaa, että siitä saa lounaaksi salaatin. Esimerkiksi grillattu kana ja vihannekset sekä kylmät uudet perunat ovat hyvä pohja ruokaisalle salaatille. Sitruunamehu ja öljy höystävät kokonaisuuden. Nam.

Täydellinen lomapäivä

Aurinko on paahtanut Etelärinnettä juhannuksen jälkeisen viikon. Eilinen sade teki nurmelle vain hyvää. Nyt paistaa taas, ja vesi on rannassa reilusti yli kaksikymmenasteista. Kävin juuri heittämässä talviturkin, eikä tehnyt tiukkaakaan.

Eilen aloitimme lomamme. Ensi töiksemme otimme kunnon päiväunet. Täällä on niin hiljaista, että nukkua hurautimme pitkälti yli kaksi tuntia. Näin myöhästyimme Sysmän Suvisoiton jazzkonsertista hieman. Pääesiintyjän Jukka Perkon kyllä näimme, ja lämppäri-Claesin keikasta pitkän pätkän.

Konsertti pidettiin Sysmän VPK:n lavalla. Paikka oli oikein sympaattinen ja tunnelma intiimi. Perkon iso yhtye sai aikaan mahtavan tunnelman Charlie Parker -klassikoineen. Tosin yleisön keski-ikä oli varsin korkea. Onkohan se koko tapahtuman luonne? Se nähdään keskiviikkona, jolloin ajamme Sysmän kirkkoon kuuntelemaan Toni Edelmannin säveltämiä lauluja.

Tänään saamme heti loman alkajaisiksi vielä yllätysvieraita. Veljeni poikineen (1 kpl) saapuu kohta. Sauna lähtee lämpiämään heti, kun näppini irtoavat koneelta ja menen sytyttämään tulet.

Nyt Etelärinne on vihdoin siinä käytössä, johon se hankittiin.