sunnuntai 28. lokakuuta 2007

Juurevaa

Dieettimme on purrut - molemmilta on lähtenyt viisi kiloa. Vaatteet istuvat nyt paremmin, olen jopa päässyt takaisin kokoon 36. Tätähän sietääkin juhlia ;-)

Tällä hetkellä paino ei enää putoa, koska ravintolakäynnit ovat lisääntyneet. Niitähän todella vähennettiin kesän jälkeen, osin silkan kyllästymisen takia. Lisäksi olemme napostelleet tummaa suklaata ja Fazerin mustikkapiiraita pitkien päivien iltoina.

Eilen olimme nautiskelemassa Juuressa, johon on jo pitkään pitänyt mennä. Kyllä kannatti mennäkin! Nam.

Juuren omaleimainen ruokalista tarjosi monenlaista maisteltavaa nimenomaan heidän alkuruokiensa, sapaksien takia. Kolmisen euroa maksavat pikkuruoat ovat kiinnostavia, ja niitä on paljon. Erityisen maittaviksi todistuivat haukikvenelli, talon tuoremakkara ja puolukkamarinoitu lohi, jota miehet kehuivat kovasti. Alkuruokien kanssa nautittu Sancerre Chavignol 2004 oli todella hyvää, joskin jotkin lihaisemmista sapaksista olisivat kenties tarvinneet punaviinin rinnalleen.

Pääruokia Juuren listalla on "vain" neljä, mikä kertoo olennaiseen keskittymisestä. Meidän pöytäämme tuli luomukaritsaa, kuhaa ja jänistä. Listalla olisi ollut vielä siikaa. Ei siis bulkkinautaa tai ahtaissa tiloissa kasvatettua possua. Ei myöskään pelkkiä kasviksia, niin kuin moni saattaisi paikan nimen perusteella luulla! Huomio lihansyöjät, menkää kokeilemaan Juuren ruokia.

Jäniskammoinen illastajakaverimme popsi halukkaasti oman jänisannoksensa, ja kuhaa syönyt kehui kalaansa parhaaksi kuhaksi koskaan. Itse nautin lammasta kahdella tapaa, ja totta totisesti oli maukas ruoka. Lieneekö valmistuksessa hyödynnetty pekonia? Ehkä ruokaa höystänyt tervakastike on asian juju. Ytyä oli.

Long Now 2004 -punaviini oli ihanan maukas ja pärjäsi vahvoilla mauille hyvin. Sitä nautti mielikseen ikään kuin jälkiruoaksikin sellaisenaan pääruoan jälkeen, joskin kävimme koko jälkiruokalistan läpi, kun kukin otti eri annoksen :-D Tyrnikermahyytelö vadelmakeiton kera oli kerrassaan upean värinen, kuten kuva todistaa.

Voiton veivät silti mielestäni pääruoat. Jotkin sapakset taas olivat ehkä hiomista vailla, joten ne olivat ketjun heikoin lenkki. Esimerkiksi siika oli miltei raa'an makuinen. Ainakin raaka-aine pääsi esiin :-)

Juuren palvelu oli hienovaraista ja osaavaa, ja paikan tunnelma oli kaikin puolin miellyttävä. Ei ihme, että Juuri on usein arkisinkin täynnä ihmisiä (olemme havainneet seikan iltakävelyillä ohi kulkiessamme). Erillinen takahuone suorastaan kutsuu järjestämään juhlat isommalla porukalla. Täytyypä laittaa mietintämyssyyn.




2 kommenttia:

Abe kirjoitti...

Kiitos kiinnostavasta ravintola-arviosta!
Hinnat näköjään saan käydä itse etsimässä :)

Palvelusta olisit voinut kertoa vielä lisää.

rinsu kirjoitti...

No, palvelusta ei hirveästi voi sanoa, koska sitä oli sopivasti oikeissa kohdissa :-) Ei siis valittamista. Palveluhan tarttuu mieleen, kun se menee jotenkin pieleen, ja nyt ei mennyt.

Yleensä Suomessa tarjoilijoissa saisi kyllä olla särmää, enkä nyt tarkoita jätkämäistä yliolkaista pullistelua vaan hienovaraisen jämäkästi ohjaavaa otetta. Reippaasti vaan niitä viinisuosituksia :-)