Syysnäkymiä

Mökin terassin portaiden edessä on ollut pari liuskekiveä. Aloin repimään kesällä nurmikkoa niiden laidoilta, jotta kivet tulisivat kokonaan näkyviin. Anoppi jatkoi puuhaa sinä viikonloppuna, kun en itse ollut paikalla.

Kun saavuin seuraavan kerran Etelärinteeseen, silmäni levähtivät. Kiviä olikin aika monta. Tältä näyttää nyt.

Rikkaruoho lautasella

Söin viime viikolla rucolaa. Sitä oli ripoteltu muutamana päivänä erilaisten ruokien päälle ihan syksyn iloksi. Voileivän päällä se on erityisen hauskaa.

Kesken murkinoinnin alkoi kuitenkin olla wasabimaisia fiiliksiä. Todella katkera maku valtasi suun. Ja kas, rucolan seassa oli jokin rikkaruoho. Löysin sen lehtiä ja kukinnon, kun hieman tarkemmin katselin, mitä lautaselle olin siirtänyt. Olin siis myös syönyt sitä.

Elossa ollaan kuitenkin. Taidanpa ostaa vain purkkirucolaa vastedes.

JEEEEEEEE

Yhdistetty käyttöönotto- ja lopputarkastus oli eilen. Läpi meni. Huomenna saunotaan :-)

Viimeinen rutistus

Kuten huomaatte, olen ollut jo pitkään raportointikyvytön. Viikot menevät töissä, viikonloput raksalla. Nyt ovat vielä alkaneet iltaharrastukset.

Ensi viikolla saatamme kuitenkin saada saunaamme käyttöönottotarkastuksen. Itse en pääse lauantaina viimeistelytöihin mukaan, koska tulen työpaikalle purkamaan työsumaa. Tätäkin pikkukirjoitusta väsään taukotoimena kesken oikeiden töiden.

Pienet ystävämme

Sääliksi kävi

Purimme tänään koko kesän Etelärinteen pihassa olleita puutavarakasoja. Viimeiset kattopanelit vietiin sisään saunarakennukseen. Ilmankosteus oli niin kova, ettei suojamuovikaan auttaisi, siksi siirto. Pilkkuja oli jo yhdessä kappaleessa.

Hyödynsin yhden paketin paksuista muoveista: vein sen vastakaadettujen lupiinikasvustojen päälle. Näännytän lupiinit valonpuutteeseen seuraavan kahden vuoden aikana. Joskus tuohon kohtaan saattaa tulla hyötypuutarha, jos ei muuten niin pieneen kasvihuoneeseen, jonka alle lupiinien juuret jäävät.

Kun nostimme alimman muovin irti puulavoista, alkoi kuhina. Neljä harmaata jyrsijää kipitti edestakaisin todella hämmentyneen oloisina. Puulavan alla näkyi ruohosta ja sammalesta tehty pesä, johon vipeltäjät eivät kuitenkaan osanneet tai halunneet palata. Otukset olivat niin pöhköjä, että tulivat nuuskimaan saappaitani. Yksi yritti saappaan alle piiloon. Sinne ne jäivät pyörimään, kun raahasimme puulavat pois pihamaalta.

Taitaa olla lehtopöllöillä taattu ilta-ateria tänään.

Täysi mitta

Yksi on varmaa: emme vähään aikaan syö valmiskeittoja.